Irrottelua Tarkkaillaan huumorin kuolemaan kiireettömästi

Yksi metafyysisen maailman mallinnusajatus

  • Kuva 1. Lavastettu pelitilanne CIV IV BtS -pelistä.
    Kuva 1. Lavastettu pelitilanne CIV IV BtS -pelistä.

Näin Aattona ennen Jussia voinee mietiskellä vaikka mitä. Itselläni tässä taustalla soi jonkun uskovaisen miehen (olisikohan ollut Virtasen Kari?) sanonta, että hengen maailma on todellisempi kuin näkyvä maailma.

Tässä siis metafyysinen maailma tarkoittaa suurinpiirtein samaa kuin hengellinen ulottuvuus tai Jumalan taivas. Jotain sellaista, mitä ihminen ei voi aistinvaraisesti havaita. Puhutaan kahdesta maailmasta yms.

Metafyysisen maailman Aatonpäivän mallinnukseni perustuu tietokonepeleihin, joissa on tekoälyn ohjaamia hahmoja ja yleensä myös ihmispelaajien ohjaamia hahmoja. Kuvassa 1 maastopukuinen hahmo (tai tässä tarkemmin sanottuna hahmojoukkue) on periaatteessa minun ohjattavissani, pääkallolipun barbaarit eivät. Toki maastopukuiselle voi antaa vapauden liikkua omien halujensa mukaan.

Mielestäni ei tarvita ylettömästi mielikuvistusta, kun voidaan ajatella, että joskus tulevaisuudessa tietokonepelien tekoälyhahmot ovat lähellä ihmisen ajattelukykyä. Ja nyt sitten voidaan asetella ainakin seuraavanlaisia kysymyksiä:

- millä ehdoilla älykäs hahmo voisi keksiä, että hän onkin sattuman ja oman maailmansa lainalaisuuksien tuotos?

- millä ehdoilla älykäs hahmo voisi keksiä, että hän on ohjelmoijan luomistyön tuotos?

- voiko pelihahmo siirtyä omin voimin ohjelmoijan maailmaan (meidän reaalimaailmaamme)?

- voisiko ohjelmoija ilmoittaa itsestään pelihahmoille?

 

Jokatapauksessa tietokonepelin hahmojen maailma ei tunnu minusta yhtä todelliselta kuin tämä käsin kosketeltava maailmamme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Tietokone voittaa ihmisen shakin peluussa. Tietokoneeseen on ohjelmoitu kaikki mahdolliset siirrot, kone on voitu ohjelmoida toimimaan todennäköisyyksien mukaan tai joskus satunnaisesti.

Tekoälystä puhuminen on jotenkin samaa kuin että kuvitellaan koneille ja ohjelmille yliluonnollisia jumalallisia ominaisuuksia. Dieselmoottori ja tietokone on ihmisen tekemiä koneita. Uskovaisuuten taipuvaiset voivat kuvitella niille jopa sielun.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ ”Tässä siis metafyysinen maailma tarkoittaa .. mitä ihminen ei voi aistinvaraisesti havaita.”

Metafysiikka (ta meta ta physika, "fysiikan jälkeen") on Aristoteleen teos. Se pyrki lähestymään jumalallista tietämystä maailman toiminnan syistä ja perusteista eli niistä asioista, jotka tulevat fysiikan eli luonnontieteiden (fysika) jälkeen (meta) (Wikipedia). Toinen aavistuksen yksinkertaistettu teoria sanan ilmestymiselle on se, että Aristoles kirjoitti tämän kirjan Physika kirjansa jälkeen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olen usein podiskellut hiukan samansuuntaisesti.

Nyt kun robotisaatio on etenemässä vinhaa vauhtia ja robotit alkavat fyysisiltä ominaisuuksiltaan muistuttamaan ihmistä kuin kloonit (esimerkiksi japanilaiset hoitolaitosrobotit tai seksirobotit), niin hyvällä syyllä voidaan todeta, että "ihminen loi robotin omaksi kuvakseen".

Jossain vaiheessa kyekenemme tuottamaan myös biologisia robotteja, jotka kykenevät lisääntymään. Ehkäpä siinä vaiheessa voimmekin vetäytyä maapallolta jonnekin "taivaisiin" ja seurata sitten kuinka luomakuntamme täällä pärjäilee.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Robotit pystyvät jo nyt

- "kirjoittamaan" erehdyttävän tarkasti jonkun elävän ihmisen käsialalla,
- ne pystyvät jo "puhumaan" erehdyttävän tarkasti jonkun elävän ihmisen äänellä
- manipulomaan video-otokisia, niin että joku elävä ihminen on laitettu niissä
tekemään sellasta, mitä ko. henkilö ei ole tehnyt, jne, jne.

Tulevaisuus hirvittää.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 4/ML: ”Robotit pystyvät jo nyt .. Tulevaisuus hirvittää.”

Lueskelen parhaillaan robotiikan merkitystä käsittelevää mielipide juttua El Paisista (¿Qué lugar deben ocupar los robots?). Se alkaa kutakuinkin: ”Tekoäly ja digitalisointi eivät aiheuta sosiaalista epätasa-arvoa, työttömyyttä tai köyhyyttä, vaan näiden aiheuttajina ovat poliittiset uusliberaalit. .." ja jatkuu myöhemmin: ”Ruotsi on esimerkki siitä, kuinka on mahdollista toteuttaa digitalisointi sosiaalinen tasa-arvo säilyttäen ja sitä edistäen.”

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Robotisaatiossa on samoja elementtejä kuin mitä pelien kehityksessä, mutta robotit ovat tässä meidän fyysisessä maailmassa, ne voivat periaatteessa motata meitä, mihin pelihahmo ei kykene.

Toisaalta pelimaailmaan voinee luoda tulevaisuuskuvitelman robotisaation huipusta tms.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 6/RJ: ".. mihin pelihahmo ei kykene. ."

Pelimaailmakin taitaa olla murroksessa, kun alustat muuttuvat ja 5G sekä sen seuraajat mahdollistavat uudet peliympäristöt.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Kirjoitan kolmatta kirjaa aiheena vastuullinen tekoäly. Koodaan Prologilla systeemeitä ja malleja ja todellisuuksia tietokoneelle niin, että todellisuuden ja virtuaalisuuden rajapinta lähestyisi niin sanottua veteen piirrettyä viivaa.

Tutkijoilla on tapana murtaa myyttejä ja kehittää sellaista, mikä tuntuu äkikseltään mahdottomalta.

Yhteiskuntaa olen mallintanut monien vuosien aikana systeemisen metodiikan avulla useissa kirjoissani.

Avoimuus ja rajattomuus luovat puitteet vastuulliselle tekoälylle ja sitä kautta kestävälle kehitykselle. Oppiminen kiihtyy kun erilaiset resurssit ja mahdollisuudet yhdistetään siihen tarkoitukseen.

Metafysiikka on tieteenala pohtia ajattelun periaatteita, mielen liikkeitä ja mielen voimia -- samaan tapaan kuin fysiikka selittää luonnonvoimia.

http://metayliopisto.fi/metatekoalyn-ideavuolaus-a...

Käyttäjän SeijaSiskoHakkanen kuva
Seija-Sisko Häkkänen

Tekoälyn perusteista on olemassa kaikille avoin, ilmainen verkkokurssi.
Kyseessä on Helsingin yliopiston kaikkien aikojen suosituin kurssi "Elements of AI",
vetäjänä tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Teemu Roos.
Kurssi on julkaistu myös suomeksi.

Kurssin esittelyssä sanotaan muun muassa, että kurssin jälkeen osaa

- erottaa toisistaan tieteiskirjallisuuden tekoälyn ja oikean tekoälyn

- arvioida paremmin tekoälystä osoitettujen väitteiden uskottavuutta.

Arvioitu työmäärä on noin 30 tuntia.
Suoritin kurssin viime vuoden marraskuussa, kun se oli julkaistu suomeksi.
Kurssiin kuuluu 25 tehtävää, osa niistä kirjoitustehtäviä.

Kurssi oli mielenkiintoinen ja sen avulla pääsi vähän jyvälle, mitä
tekoälyllä oikeastaan tarkoitetaan ja mikä on pelkkää fantasiaa.
Ja ennen kaikkea kurssi oli hyvää aivovoimistelua verbaalikisan lisäksi.

Kurssi löytyy mm. haulla "Tekoälyn perusteet" tai "Elements of AI suomeksi"
tai osoitteella
https://www.elementsofai.com/fi/

Tapio Lehtimäki

Ihminen on hidas nero ja tietokone nopea idiootti. Näistä jälkimmäinen osaa toistaiseksi vain jäljitellä älykkyyttä, itsenäiseen ajatteluun siitä ei ole.

Kolmekymmentä vuotta "pieniä mieliä" koodanneena pidän tekoälyyn liittyviä uhkakuvia maalalilevia käsienheiluttajina, jotka eivät ymmärrä alasta hönkäsen pölähtävää.

Olihan se hurjaa saada kuonoonsa omalta älypelibotilta ensimmäistä kertaa, mutta hirviön isänä tiedän, etteivät luomukseni pärjää itsenäisessä päätöksenteossa edes kastemadolle. Tekoäly on vain tekijöidensä jatke, vaarallinen siitä tulee vain, jos siitä tekemällä tehdään vaarallinen. Älykästä siitä ei tahdo saada tekemälläkään.

Tämän blogin suosituimmat